Köydenveto

Tämän tehtävän idea on vetää naruun kiinnitetty herkku ulos kannellisesta tuubista.

Kannellinen Pringlestuubi on tähän varmasti sopivin, mutta sen tilalla voi käyttää muutakin purkkia tai pakkausta, jossa on muovinen kansi. Tämän lisäksi tarvitset pätkän paksua narua tai ohutta köyttä sekä teippiä. Mikäli kiinnität tuubin esim. pahvilaatikon kylkeen, niin kiinnitykseen tarvitsee myös 2 nippusidettä.

Aloitin leikkaamalla 3 lyhyttä ristikkäistä viiltoa tuohon muoviseen kanteen. Viillot tulee olla mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin sen verran pitkät, että koira saa vedettyä naminarun siitä läpi.

Tämän jälkeen tein tuubiin sekä pahvilaatikkoon reijät nippusiteille kiinnittämistä varten. Otin tuubista kannen irti, jotta sain sen kiinnitettyä. Ensin kiinnitin tuubin laatikkoon nippusiteellä sekä ala- että yläpäästä ja sen jälkeen vielä läpinäkyvällä pakkausteipillä.

Suosittelen tuubin kiinnittämistä johonkin muualle, kuin suoraan seinään tai oven karmiin. Miki ainakin käytti tassujaan sekä kynsiä, kun yritti selvittää tätä tehtävää. Tuubin voi esimerkiksi kiinnittää isoon pahvilaatikkoon tai sen voi ripustaa roikkumaan puunoksasta, kaiteesta tai vaikka tikapuista.

Vasta kun tuubi oli kiinnitetty laatikkoon, laitoin kannen takaisin paikalleen. Teippasin myös kannen kiinni tuubiin, jotta kansi ei putoa pois, kun koira vetää narusta. Laitoin teipin noiden viiltojen välikohdista, jotta kannen viillot pysyivät auki.

Tämän jälkeen otin noin 60cm pitkän pätkän 7mm paksua veneköyttä. Tähän kannattaa valita paksua narua tai sitten tällaista ohutta köyttä, ettei koira vahingossa tule syöneeksi narua. Ensin solmin toiseen päähän puisen rinkulan, josta koira saa otettua kiinni. Tähän voi solmia vaikka palasen pahvia tai jos sitäkään ei ole, niin köyden päähän voi tehdä vaan ison solmun. Kunhan siinä on jotain, mistä koira saa otettua kiinni.

Köyden toiseen päähän solmin yhden ankkafileesuikaleen. Tässä tehtävässä kannattaa käyttää jotain tahmeita herkkuja, jotka saa hyvin solmittua tuohon naruun. Kanafileesuikaleet ja ankkafileesuikaleet ovat sopivan tahmeita, jotta ne eivät putoa tuosta narusta ja ne ovat myös sopivan kokoisia. Noin puolet tuosta köyden pituudesta “katosi” noihin solmuihin, eli valmiin köyden mitta oli noin 25 senttiä.

Alimmissa kuvissa näkyy nippusiteille tehdyt reijät, kanteen tehdyt viillot sekä tuo namiköysi. Kun esivalmistelut oli tehty, tungin tuon namiosuuden kannen läpi tuubin sisälle.

Miki keksi tämän tehtävän todella nopeasti ja sai herkun ulos ensimmäisellä kerralla noin 15 sekunnissa.