Ovatko reaktiiviset koirat vain erityisherkkiä?

Olen erityisherkkä ihminen ja Miki on koira jota useimmat kutsuisivat reaktiiviseksi. Koska olen erityisherkkä niin minulla on erittäin vahva intuitio sekä kyky empatiaan ja näin ollen pystyn näkemään ja kokemaan asiat kuten koira näkee ja kokee ne.

Ajatellaan ensin erityisherkkiä ihmisiä. Me tunnemme ja koemme maailman ympärillämme täysin erilailla kuin muut ihmiset, koska meillä on erilainen hermosto. Meidän mielemme täyttyvät kaikista äänistä, liikkeestä ympärillämme, valoista, väreistä, tekstuureista ja hajuista. Koemme myös ympärillämme olevien ihmisten mielialat kuin ne olisivat omiamme. Otamme vastaan aivan kaiken ja eläydymme aina täysillä - halusimme tai emme.

Jokainen erityisherkkä ihminen on erilainen ja me siedämme edellä mainittuja ärsykkeitä eri verran. Mutta mikä meillä on yhteistä, on se, että yhtäkkiä huomaamme sietokykymme olevan täynnä ja meidän on päästävä pois kuormittavasta tilanteesta nopeasti - yhtäkkiä vaan yksinkertaisesti kaikki on liikaa.

Jos meillä ei ole mahdollisuutta poistua tilanteesta välittömästi niin meidän energia loppuu sekunneissa ja tulemme vihaiseksi hallitsemattoman ärsyketulvan vuoksi. Tällaisena hetkenä kuka tahansa saattaa saada vihani niskoilleen, on tilanne hänen syytään tai ei.

Mietitään seuraavaksi reaktiivisia koiria.

Kävelet koirasi kanssa ulkona ja te ohitatte nätisti useita rauhallisia koiria. Sitten joku kävelee suoraan teitä kohti kiihtyneen koiransa kanssa joka vetää hihnassa. Sillä hetkellä, kun koirasi näkee tämän niin tiedät, että peli on menetetty. Et voi tehdä enää paljoakaan ja koirasi alkaa murista, haukkua ja hyökkäillä hihnassa. Tällaisen episodin jälkeen et voi enää koirasi kanssa ohittaa yhtäkään koiraa kunnialla vaikka seuraavat koirat olisivat kuinka ystävällisiä hyvänsä. Saatat olla kanssani samaa mieltä, että koirasi sietokyky on juuri täyttynyt ja tästä edespäin kaikki on koirallesi liikaa.

Ajattelen itse sietokykyä ämpärinä. Kaikki ympärillämme tapahtuva täyttää tuota ampäriä pikkuhiljaa ja sitten kun jotain suurta tapahtuu, niin ämpäri tulvii yli. Erityisherkillä ihmisillä sekä reaktiivisilla koirilla ämpäri on hyvinkin pieni - kuin taas muilla ihmisillä ja koirilla tuo ämpäri on lähes uima-altaan kokoinen joka ei ihan äkkiä täyty.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kun huomaan oman ämpärini olevan täyttymässä niin ensimmäisenä yritän päästä pois tilanteesta. Kaikista tärkeintä on tietysti olla joutumatta tuollaisiin tilanteisiin, mutta tosiasia on se, että elämässä vaan on joitakin pakollisia tilanteita, joita ei voi välttää. Silloin pyrin suunnittelemaan tilanteet etukäteen mahdollisimman vähän kuormittavaksi.

Kun kävelytät reaktiivista koiraasi, niin koira on todennäköisesti talutushihnassa. Kun koira on sidottu hihnaan, se ei voi välttää vastaantulevia koiria, rullalautailijoita, pyöräilijöitä tai vilkkaita ja kovaäänisiä lapsia jota vastaan se hihnassa viedään. Tässä kohtaa tärkeintä on opetella koirien kehonkieli, jotta koirasi voi kertoa sinulle (sinä ymmärrät milloin koirasi kertoo sinulle) milloin se on saanut tarpeekseen ja sen pitää päästä pois tilanteesta.

Jos sinä et ymmärrä koirasi tarvetta päästä pois, niin ainoa asia mitä koiraraukka voi enää tehdä on yrittää karkottaa vastaantulijat keinolla millä hyvänsä - haukkumalla, näyttämällä hampaita, murisemalla, näykkimällä ilmaa ja hyökkäilemällä hihnassa. Tämä käytös on koiralle erittäin palkitsevaa, koska lopulta vastaantulijat ohittavat teidät ja menevät pois - juuri sitä mitä koirasi alunperin halusikin.

Kun ymmärrät koiraasi, niin pystyt välttämään tilanteita, jotka ovat sille liian kuormittavia. Kannattaa myös etukäteen harjoitella tilanteesta poistumista koirasi kanssa. Kun tilanteesta poistuminen on harjoiteltua ja koiralle mieluisaa, niin vähitellen se alkaa stressaamaan vähemmän vastaantulevista koirista, koska se tietää että sinä ymmärrät sitä ja että sillä on näin ollen mahdollisuus päästä tilanteesta pois. Vähitellen koirasi alkaa katsoa sinua aina kun se huomaa toisen koiran, koska se jo odottaa kivaa poistumisleikkiä sekä palkitsemista :)

Oman kokemukseni pohjalta voin kertoa, että syyt reaktiivisen koiran (huonoon) käytökseen - ihan kuin itsellänikin - löytyvät liian kuormittavasta ja liian paljon ärsykkeitä sisältävästä ympäristöstä.

Ovatko reaktiiviset koirat vain erityisherkkiä? Mitä mieltä sinä olet?

Alla olevissa kuvissa miki on noin puolen vuoden ikäinen ja se hyökkäilee hihnassa karkottaakseen vastaantulevan koiran. Tällöin uskoin vielä laumanjohtajuuteen ja kuten kuvista hyvin näkyy, kieltäminen ja toruminen “väärästä” käytöksestä ei ollut kovinkaan tehokasta. Itse asiassa se oli täysin hyödytöntä ja lisäksi teki tilanteesta Mikille vieläkin epämieluisamman.

Nykyään koulutan vain palkitsemalla Mikiä oikeasta käytöksestä ja remmirähjääminen on loppunut lähes kokonaan.

8.8.2016